sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Mustikka

Mustikka on minulle ehdottomasti marjoista paras. Jo sen poimiminenkin on ilo ja kunnia. On ihme, että juuri minä saan elää maassa, jossa kasvaa tällainen herkku ja että herkun  hankkiminen on ilmaista ja myyminenkin täysin verotonta. No, myymään en ole koskaan pystynyt, koska en jaksa kuitenkaan päätoimista mustikkametsässä olemista. Nyt on se aika vuodesta, jolloin metsästä mustikoita löytyy. Yhden ihanan retken teinkin jo miehen kanssa eräänä hellepäivän anivarhaisena aamuna. Taukopaikkana oli laavu ja välipalana termarikahvit ja ruisleipää.  Hyvin jaksoimme nelituntisen metsässä; minä erinomaisesti, mies tyydyttävästi, joten keskiarvo on hyvin :)

Seura parantaa muutenkin metsässä viihtymistä. Sain ystävältä ohjeet mustikkapaikkaan hänen kotitilansa läheltä. Aamulla sainkin hänet seurakseni poimimaan. Siinä tuli saman tien jaettua iloja ja suruja menneiltä vuosilta. Oli hyvä olla.

Nii-in. Kyllähän siellä metsässä on tukalaakin.  Kun on kuuma ja selkää jo särkee ja sitten vielä kärpäset + muut ötinkäiset yrittävät tunkea silmiin ja sieraimiin, tekee välillä mieli luovuttaa ja lähteä kotiin. Pieni tauko, metsän huminan ja hiljaisuuden kuunteleminen,  mahdollinen kahvikupillinen eväsrepusta, hörppäys vesipullosta - ja niin jaksaa taas. Mielessä motivaationa kuva mustikkarasioista notkuvista pakastimen hyllyistä ja mustikkapiiraasta tai mustikkaraakakakusta. Ah!

Mitähän Wikipedia kertoo tästä rakkaasta marjasta? Mm. näin: "Mustikka marjoo heinäkuusta jopa lokakuulle kasvupaikasta riippuen. Marjominen riippuu suuresti sääolosuhteista: pölyttäjistä ja alkukesän pakkasista. Pölyttämisen suorittavat pääasiassa hyönteiset, mutta mustikka voi myös itsepölyttyä. --- Mustikan sininen väri johtuu vahakerroksesta. Tummia, vahattomia marjoja kutsutaan värinsä vuoksi terva- tai voimustikoiksi. Vahapeite voidaan myös pyyhkiä pois, jolloin tuloksena on tervamustikkaa vastaava musta marja." Ai - tuota en ole tiennytkään! Voiko todella?

Mitä terveydellistä hyötyä tästä sinisestä marjasta sitten on? Siitä saa runsaasti A- ja B-vitamiineja, mangaania, kuituja, flavonoideja. Myös C-vitamiinia, mangnesiumia ja kalsiumia marja sisältää. Sillä on todettu olevan muistisairauksia estävää vaikutusta ja silmien näkökykyyn mustikan syönti myös vaikuttaa myönteisesti.

Kukapa ei olisi saanut lapsena ripuliin lääkkeeksi mustikkakeittoa. Parkkihappo on se ainesoasa, joka hillitsee kyseistä ikävää sairautta.

No, meillä ainakin mustikka kuuluu lähes jokaiseen päivään. Siksi ei heinäkuun lopulla ja elokuun alussa tarvitse miettiä turhautuneena, mihin vapaa-aikansa käyttäisi. Saahan marjoja ostettuakin, mutta koko prosessi poiminnasta leivontaan on monella tavalla nautinnollista. Paitsi perkaaminen.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti