sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Lohdutus

Meillä jokaisella on kokemus avuttomuudesta. Tarkoitan sellaista hetkeä, jolloin tie seuraavaan päivään tai tulevaisuuten näyttää olevan pimeän peitossa. En tiedä, miten tästä selviän eteenpäin. On pimeää. Olen yksin. Auttajaa ei ole. Elämä on nostanut arkeeni asioita, joiden edessä olen ymmälläni.

Tältä meistä tuntuu, mutta ehkä vasta vuosia myöhemmin huomaamme, että silloinkaan emme olleet yksin. Me olimme oman elämämme pimeässä kohdassa, mutta Lohduttaja oli läsnä.

Itselläni tällaisia hetkiä on ollut ja on yhä vieläkin. Sen verran jo tunnen itseäni, että tiedän reagoivani vaikeisiin asioihin unettomuudella, huonosti nukutuilla öillä. Miten toivottomalta tuntuukaan, kun yksin valvoo eikä ymmärrä, miten seuraavasta päivästä ollenkaan selviää.
Taaksepäin katsoessaan ymmärtää sen, että apu on ollut lähellä.

Olin osallisena kahdeksan päivän ignatiaanisessa, ohjatussa retriitissä. Siellä oli mahdollisuus kuunnella paljon Häntä, joka sanoo nimekseen "Minä olen". Jo tuo nimi on lohdutus. Jumala on koko ajan ja joka paikassa. Pääsiäisen Kristus on yhä elävä ja rakastaa meitä.

Tuolla retriitissä tuli ohjaajani kanssa puheeksi eräs runo, jonka jo ajat sitten olen kirjoittanut. Siinä runossa kerron erään pimeän elämänvaiheeni keskellä tapahtuneesta lohduttavasta kohtaamisesta Jumalan kanssa.

Oli sateinen heinäkuun päivä.
Jumala katsoi sisään keittiön ikkunasta ja kysyi:
"Saanko käydä peremmälle?"

Minä hämmästyin kerta kaikkiaan.
Minä luulin, että Jumala jo oli sisällä.
Sanoin vähän hölmistyneenä:"Okei, mikäs siinä,
olen vain luullut, että olet jo sisällä."

"Niin olenkin.
Mutta tahtoisin käydä peremmälle,
pois ovensuusta
jossa aika ajoin on vaikea tuntea oloaan kotoisaksi."

"Tule!"
minä sanoin
ja pistin kahvin tippumaan.
Hiukan hermostutti.

Jumala nosti kupin huulilleen
ja hymyili niin suloisesti
että pieni sydämeni suli kerta heitolla.
"Ja kahvin jälkeen kerrot minulle ihan kaiken",
Jumala sanoi.
Silloin minulta pääsi kuuma ja pitkä itku.

Kaikki oli koko ajan paremmin
kuin maan pällä olleenkaan voi olla.
Kevyttä, ilmavaa, kirkasta.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti